"Blogimerkintöjä tuli kovin monta yhteen blogiin, joten vaihdoin kohdasta 214. uuteen blogiin, siis saman blogin kakkososaan. Uudessa on nyt sisällysluettelo ja 7 parannusohjeyritelmää, mutta katsomiskertoja on ollut vain 11, kun taas vanhaa blogia on tähän mennessä katsottu 1707 kertaa. Voikohan olla, että ihmiset etsivät hoito-ohjeita tiettyyn vaivaan ja niin harvempi seuraa uusia, kun luulen, että vielä aluksi en ollut valinnut, ettei omia katselukertojani saa seurata niin että puolet noista yhdestätoista voivat olla omia katselukertojani (sisällysluettelon tarkistus).
Nyt on netti reistaillut joulun, tai ainakin bloggerin vanhojen merkintöjen muokkaus. Saa nähdä, korjautuuko, kun jouluaika jää taa ja työt ja koulut alkavat. Jotenkin luulisin, että korjautuu kyllä.
Minulla on tuossa parantamisaiheisessa kaksiosaisessa blogissani nyt 221. merkintää (plus yksi tiedote, että blogi vaihtuu). En oikein tajua, miten niitä niin paljon voi olla. Lupasin vain kirjoitella koko näkemykseni sitä mukaa, kun sitä kertyy. Luulin, että yhteensä tulisi ehkä 5-15 kohtaa. Mutta sitten olin niin tunnollinen, että kirjoitin kaikennäköistä siltä suunnalta ja mikä voisi olla alkavaa näkemystä parantamisesta ja parantumisesta. Sitten jossain välissä, taisi olla viime kesänä, sain jotenkin langanpäästä kiinni. Aluksi olin hapuillut, että tällaisia vaikutelmia minulla on, miten niistä saisi parannusohjeen. Nyt tiesin, että jos minulla on tällainen vaikutelma, niin kirjoitan ohjeen näin. Osittain se oli sitä, että tingin laadusta: kirjasin vaikutelman enkä varmaa tietoa. Osittain sitä, että kaavin tietoni pohjia myöten eikä vain parasta näkemystä. Tautikeskeisestä lähestymistavasta olen siirtynyt terveet elämäntavat menevät näin tässä aihepiirissä -lähestymistapaan. Niin minusta tuntuu, ettei ohjeistani niin helposti sairastu, vaikkei niin paranisikaan, ja niin voin kevyemmin mielin kirjoittaa, kun kerran yritän kirjoittaa terveydestä enkä ajatella tautreja. Taudin kohdalta on jokin mennyt pieleen, jokin meni väärin ja aiheutti sairastumisen, ja näitä parannusohjeita kirjoitellessani minulle jää käsitys, että jokin aiheuttaa sairastumisen koko ajan, jos joku on kipeä, tai muuten paranisi. Ja usein vaiva on kollektiivinen, koska muuten viereinen ihminen esimerkillään tervehdyttäisi, ja koskei niin käy, niin silloin viereisetkin tekevät pieleen ja se meinaa, että vaiva on jotenkin luonteva ajatusvirhe, esim. jäsennystapakysymys, joka sysää rasituksen jollekin tietylle elämänalueelle kuin huomaamattaan. Ja se siis meinaa, että muualta tempaistu vastaus saattaa nostaa jonkin ongelman ylitse, vaikkei vastaus muuten kuin meiningiltään olisi erityisen informatiivinen. Siksi olen yrittänyt kirjoitata terveydestä käsin, terveyden vaalimiseen huomioni keskittäen."
29.12.2015 "Ennen vuotta 2015 olin laatinut 26 kohtaa ja nyt olen kohdassa 224. eli kahta vaille kaksisataa kohtaa laatinut tänä kuluneena vuonna, ohhoh! Toki osa on jotakin löpinää Tervola-nimestä tai tästä blogista ja kummassakin osiossa hakemisto, mutta toisaalta aika monessa merkinnässä on kaksi tai useampi vaivaa, niin että kai olen kaksisataa vastausyritelmää tänä vuonna laatinut. Äsken telkku-uutisissa näytettiin ebolaa sairastavaa afrikkalaista miestä ja sanottiin ebolan olevan miltei voitettu ja näytti siltä kuin se, miten olen ehdottanut ebolaa ehkä voitavan parantaa, että se, nimittäin elävöittävästi soivat virret ym kauniit arvot yhteiskunnassa, suuremman viisauden tukeminen yhteiskunnassa, olisi kai voinut hänet parantaa, noin silmämääräisesti srvioiden. Niin että kai sillä on väliä, että yrittää. Tuossakin sairasti sen verran kuin rankkaa flunssaa ja jos nyt vartin tietokoneella näpyttämällä voi sellaista oloa parantaa ja vieläpä samalla vaivalla useammalta lukijalta, niin onhan se vaivan arvoista. Sitä vaan ihmettelen, että montako tautia ja vaivaa on, kun nyt on jo yli kaksisataa ja esim. haavoista ei ole muuta kuin ihmeparannusohjeet ja verenpysäytys plus tulehduksen lievittämisestä jotakin. Mutta toisaalta jos terveyden pohjalta oli ideana laatia ohjeyritelmiä, niin ei viidestä minuutista varttiin silloin tällöin ole paljoa, jollei muuna aikana joudu aiheeseen keskittymään, kun onhan joka kerran kumminkin eri vaiva lievennettynä tais iis ainakin yritettynä, jos vaikka keksisi, miten parantaa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti