Tuossa kun äsken mietin keltakuumeen oireiden perusteella, millainen tilanne sen voisiaiheuttaa, niin huomasin, että jos tavalliseen elämän virtaan tulee tunteiden ilmaisun ja sosiaalisuuden sekä elämäntavan osalta sellainen olo, sellaiset piirteet, niin siitä syntyy kuva siitä, mikä elämäntilanne taudin voisi aiheuttaa. Ja tavallisella tervehenkisyyden tajulla voisi ehdotta jonkin parannuksen.
Mutta toisaalta kun jäin juttelemaan koirani kanssa elekielellä ja ilmein aiheesta, niin huomasin, että jos se esim. painottaa kuumeen tuntemusta jossakin sosiaalisessa tilanteessa tai elämäntilanteessa, missä olisi sellainen kuumeen suuntainen tai kuumottava piirre, niin jos tuo kuume luokittuu oireeksi ja se katsoo asiaa oirekeskeisesti, niin se onkin tavalliseen tapoaan sairastunut. Sen sijaan, jos katsoisi elämän virtaa tavallisena tervehenkisenä elämistään ja huomaisi, että siihen tuli nyt tuollainen kenties liiallinen variaatio tai reaktio tms, niin siinä olisi ohje parantumisesta eli tuo terve elämäntapa pääjuonteena ja niin ilmeisesti pysyioisi terveenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti